Syntynyt 1977 Kontiolahdella.

Aloittaa Joensuun kaupunginteatterin näyttelijänä syksyllä 2022. Aikaisemmin oli kaupunginteatterin näyttelijä vuosina 2013–2014.

Koulutus: ”Elokuvanäyttelijä (Stadia 2000–2004), FM 2019 Tampereen yliopisto, pääaine teatterin ja draaman tutkimus.”

Tärkeimmät työt: ”Piaf Rovaniemen teatterin kellariravintolassa 2017. Järisyttävä kokemus, jota tutkin myös gradussani Tampereen yliopistolla ”Hetki näyttelijän tilallisena ja kehollisena kokemuksena”. Havahduin näyttelijän valtaan, jota hänellä on esitystilanteessa suhteessa tilaan ja aikaan. Näyttelijä on taikuri, näyttelijä on pappi.”

Muita mainittavia: ”SKR:n yksivuotinen apuraha 2021–2022 mahdollistaa monet haaveet, muun muassa teatterin tutkimisen ja kirjoittamisen. Pitkään hauduteltu ”Näyttelijätär-monologi kahdelle näyttelijälle” on yksi haaveiden täyttymys. Tutkin siinä sukulaiseni Niina Kärnän (1864–1945) uraa, hän oli ensimmäisiä suomenkielisiä ammattinäyttelijöitä maassamme 1880-luvulla.”

Miten minusta tuli näyttelijä: ”Nuorempana haaveilin ylipäätään taiteen parissa työskentelemisestä, esikuvani on Tove Jansson. Taidelukion jälkeen tajusin, että en halua erakoitua maalaustelineen ääreen; tykkään ihmisistä, äänistä ja liikkeestä enemmän. Pääsin sitten opiskelemaan Stadiaan uudelle elokuvanäyttelijälinjalle.”

Mikä viehättää teatterissa: ”Yhteisöllisyys, taiteen ja taiteellisen ajattelun lihallisuus, ajan ja tilan loputon variaatiomahdollisuus ja etenkin kaamosaikaan rakastan teatterin valoja!

Vapaa-ajalla: ”Nukun kauneusunia, luen, katson urheilua, suunnittelen satavuotiaan mökkimme tulevia remontteja.”

Joku muisto: ”Piafin esityksissä ensimmäisten laulujen jälkeen tuntui kuin kaikki olisi tässä: aika, tila, ihmiset. Hirveä määrä valtaa, joka tiivistyi esityksen loppua kohden valtavaksi antamisen ja saamisen, rakkauden, kokemukseksi.”