Evakkojen päivänä 20.4. Koti kaukana -lisäesitykset ja kantele-esitys

Evakkojen päivä 20.4. 

Joensuun kaupunginteatteri ja Joensuun seudun karjalaisseurat järjestävät yhteistyössä ohjelmaa evakkojen päivän kunniaksi. Teatterin puolelta tiedossa on kaksi lisäesitystä teemaan sopivasta teoksesta: Koti kaukana – lauluja ja tarinoita evakkomatkalta. Joensuun seudun karjalaisseurat puolestaan järjestävät Kantele kantaa kaihomme -kantele-esityksen, jossa esiintyy mestarikansanlaulaja Liisa Matveinen. Kantele-esitys pidetään ennen ensimmäistä Koti kaukana -esitystä kaupunginteatterin 2. kerroksen yleisölämpiössä, ja sinne on vapaa pääsy. Joensuun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä järjestettävään teatteriesitykseen voi ostaa lippuja Lippu.fistä sekä Pilettipuoti Elielistä.

”Karjalan evakot ja heidän jälkeläisensä ovat olleet keskeisessä roolissa suomalaisen yhteiskunnan rakentajina. Raskaasta, epäoikeudenmukaisesta menetyksestä ja pakkomuutosta huolimatta he tarttuivat työhön, rakensivat uutta ja vahvistivat Suomea kaikkialla maassa. Karjalaisille ominainen avoimuus, yhteisöllisyys ja iloinen elämänasenne kantoivat vaikeiden vuosien yli. Evakkojen päivä muistuttaa meitä siitä, miten sitkeys ja toivo voivat synnyttää uutta elinvoimaa koko yhteiskunnalle.” – sisäministeri Mari Rantanen

Evakkojen liputuspäivää vietetään Suomessa 20.4. Liputtamalla halutaan muistaa ja kunnioittaa toisen maailmansodan aikaisten talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan tapahtumien vuoksi kotiseutunsa pysyvästi tai väliaikaisesti jättämään joutuneita ihmisiä. Liputuspäiväksi valittiin Karjalan liiton perustamispäivä. Ensimmäisen kerran tällaisena muistopäivänä liputettiin pääsiäispäivänä vuonna 2025 Karjalan liiton aloitteesta.

Koti kaukana -lisäesitykset 

Ma 20.4. klo 14.00
Ma 20.4. klo 17.30

Kesto 30 min.

Joensuun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä

Siirtokarjalaisten evakkomatka oli täynnä kaipuuta, pelkoa ja toivoa. Kodit jäivät taakse, kun perheet lähtivät tuntemattomaan, usein vain muutaman tavaran kanssa. Junat ja hevoskärryt kuljettivat heitä halki Suomen, kylmässä ja epävarmuudessa – mutta mukana kulki myös vahva yhteishenki ja usko uuteen alkuun. 

Siirtokarjalaisten evakkomatkat tapahtuivat pääosin talvi- ja jatkosotien aikana eli vuosina 1939–1944. Ensimmäinen suuri evakuointi alkoi talvisodan syttyessä marraskuussa 1939 ja toinen, vielä laajempi, tapahtui jatkosodan päättyessä syksyllä 1944.  Sotien seurauksena yli 420 000 karjalaista joutui jättämään kotinsa pysyvästi. 

Koti kaukana -esitykseen on kerätty siirtokarjalaisten tosikertomuksia evakkoajalta. 

Esityksessä eläydytään evakkojen kokemuksiin laulujen ja kertomusten kautta ja sen ovat yhdessä tuottaneet Joensuun kaupunginteatteri ja Museo Eliel. 

Lue lisää esityksestä

Kantele kantaa kaihomme 

Ma 20.4. klo 13.15

Kesto noin 30 min.

Joensuun kaupunginteatterin 2. kerroksen yleisölämpiössä

Ohjelmistossa on 15-kielisellä kanteleella esitettäviä karjalaisia ja muita kansanmusiikkisävelmiä. Kantele-esitysten ohella Liisa kertoo kantelemusiikin muutoksista 50 esiintymisvuotensa pohjalta sekä tulkitsee muutamia siirtokarjalaisilta oppimiaan lauluja. Ohjelmassa on myös runolaulua.

Suomalaisten kansallissoittimeksi nimetty kantele kantaa myös kulttuuriimme läheisesti liittyvää runolauluperinnettä. Runolaulu on laulettua kulttuuria, jota usein säestetään kanteella. Vaikka kalevalainen runolaulu on kaikkien suomalaisten yhteistä kulttuuria ja runoja on kerätty eri puolilta Suomea, on Karjalan laulumaa ollut runojen säilymisen ja taltioinnin aarreaitta. Myös karjalaista kansanmusiikkia on sovitettu ja sävelletty paljon kanteleelle. Kanteleen sointi ja tunnelma on omiaan välittämään kaihoa ja kauneutta; sellaista, mitä on vaikea sanoilla välittää tai tulkita.

Liisa Matveinen on Sibelius-Akatemiasta vuonna 1989 valmistunut kansanmusiikin maisteri ja hän on yksi tunnetuimpia kansanmusiikin ammattilaistaiteilijoita Suomessa. Hänen pääaineitaan Sibelius-Akatemiassa olivat laulu ja kanteleet.  Liisa Matveinen on muusikko ja säveltäjä, joka esiintyy eri kokoonpanoissa ja paljon myös yksin. Tunnettuja kansanmusiikkiyhtyeitä, joissa hän on ollut mukana ovat muun muassa Tallari  ja Sudenaika sekä maailmankuulu Hedningarna. 

Laulu- ja kantele-esiintymisten ohella hän on tehnyt sävellyksiä ja sovituksia, sävellykset pohjautuvat ilomantsilaiseen runonlauluperinteeseen. Liisa Matveinen on viime vuosina tullut tutuksi myös itkuvirsikurssien ohjaajana ja itkuvirsien esittäjänä. Perinteisen karjalankielisen itkukielen ohelle hän on luonut suomenkielistä itkuvirsikulttuuria. Liisa on kotoisin Ilomantsista ja vaikuttaa siellä nykyisinkin. Monivuotisesta ja ansiokkaasta kansanmuusikon urastaan hän sai muutamia vuosia sitten mestarikansanlaulaja-nimityksen.

Museo Elielin Iltavuoro: Retki Karjalaan -luento

Evakkojen päivän ohjelman kruunaa Museo Elielin Iltavuoro: Retki Karjalaan -luento klo 16!

Museo Elielin iltavuorolla retkeiltiin Karjalaan maanmittaustekniikan diplomi-insinööri ja ”karttavelho” Jussi Silvennoisen johdolla keskiviikkona 15. huhtikuuta. Luennon saama suosio yllätti Joensuun museot positiivisesti. Yleisöä saapui vanhalla kaupungintalolle sankoin joukoin, ja eivätkä kaikki halukkaat valitettavasti mahtuneet keskiviikkona rahakamariin.

Joensuun museot järjestävät lisäluennon 20.4. klo 16.00. Lisäluento järjestetään Museo Elielin normaalien aukioloaikojen ulkopuolella, jonka vuoksi luennon yhteydessä ei ole mahdollisuutta tutustua museon teemanäyttelyihin. Näyttelyiden ollessa suljettuna, lisäluennolle pääsee osallistumaan alennetulla viiden euron (5 €) pääsymaksulla. Museo Elielin ovet avautuvat maanantaina klo 15:45. Jussi Silvennoinen luennoi toisen kerroksen rahakamarissa klo 16 alkaen. Paikkoja luennolle on rajoitetusti, ja ne täytetään saapumisjärjestyksessä.