Joensuun kaupungintalo vihittiin käyttöön 110 vuotta sitten

Joensuun symboli: 110 vuotta historiallista jatkumoa

Joensuun kaupungintalo vihittiin käyttöön 14.11.1914, jolloin kaupungissa asui vain noin 4 000 ihmistä. Aikanaan kaupungintalo oli rohkea esimerkki arkkitehtuurin uusista suuntauksista ja herätti ihastusta vaikuttavalla olemuksellaan.

Vuonna 1909 arkkitehti Eliel Saarinen (1873–1950) voitti kaupungintalon suunnittelusta järjestetyn kilpailun, johon osallistui 18 ehdotusta. Rakennustoimikunta pyysi Saarista lisäämään suunnitelmiin tornin, joka lisäsi kaupungintalon monumentaalista ilmettä.

Samaan aikaan Saarinen suunnitteli myös Helsingin rautatieasemaa ja Lahden kaupungintaloa, joiden torneissa on nähtävissä samankaltaisuuksia Joensuun kaupungintalon kanssa – jopa niin, että Joensuun torni vaikutti niiden muotoon.

Kansalaistalo ja Joensuun symboli

Kaupungintalon suunnittelussa huomioitiin sekä hallinnon että kaupunkilaisten tarpeet. Talon tiloihin sijoitettiin muun muassa raastuvanoikeus, maistraatti, rahatoimikamari, poliisikamari, valtuuskunta, kokoushuoneita, kansankirjasto, Suomen Pankki, teatteri– ja konserttisali, ravintola sekä palosammutuskunta.

Alkuperäisistä toimijoista kaupunginteatteri toimii edelleen talossa, kun kaupunginhallinto muutti vuonna 2023 Torikadulle. Ensi vuonna rakennus avataan yleisölle laajemmin, kun hallintotilojen remontti valmistuu ja Pohjois-Karjalan museo muuttaa tiloihin. Myös ravintolatoimijan haku on käynnissä.

Joensuun sydämessä sijaitsevasta kaupungintalosta on muotoutunut Joensuun symboli.

Tekstin lähde: Pohjois-Karjalan arkkitehtuuri -opas, kirjoittajina Samu Aarnio, Suonna Kononen ja Pekka Piiparinen.