Neurokirjo tutuksi teatterin työryhmälle 

Miltä maailma näyttää toisen silmin? – Yöllisen koiran merkillisen tapauksen työryhmä tutustui neurokirjoon

Pohjois-Karjalan Aksoni ry:n puheenjohtaja ja koulutettu kokemusasiantuntija Satu Tuovinen sekä varapuheenjohtaja Noora Alm vierailivat Joensuun kaupunginteatterin Yöllisen koiran merkillinen tapauksen työryhmän harjoitusten alkuvaihessa. Vierailun aikana työryhmä tutustui neuroepätyypillisiin piirteisiin ja keskusteli siitä, miten neurokirjon moninaisuus voidaan huomioida näytelmän valmistamisessa.

Näytelmän päähenkilö 15-vuotias Christopher Boone on autismin kirjolla. Christopher on poikk    euksellisen lahjakas nuori: hän tietää lähes kaiken ulkoavaruudesta ja osaa luetella alkulukuja lukuun 7 057 asti. Toisaalta hän karttaa keltaista väriä ja tungoksia eikä pidä kosketuksesta. Christopherin ja muiden ihmisten erilaiset tavat hahmottaa maailmaa johtavat helposti väärinymmärryksiin – välillä hankaliin, välillä koomisiin tilanteisiin. 

Tuovinen ja Alm korostavat, että neurokirjosta puhuttaessa on tärkeää nähdä ihminen yksilönä. He käyttävät puhuessaan ilmaisua erityispiirteet. Sillä tarkoitetaan neurokirjoon liittyviä piirteitä, jotka voivat näkyä eri ihmisillä hyvin eri tavoin. Yksi henkilö voi esimerkiksi kuormittua äänistä, tungoksesta ja yllättävistä tilanteista, kun taas toiselle ne eivät aiheuta erityistä haastetta. 

Myös Christopher on oma yksilönsä, eikä hänen kokemuksensa edusta kaikkia autismin kirjolla olevia ihmisiä. Tapoja olla neurokirjolla voi olla yhtä monta kuin neurokirjolla oleviakin. 

Erilaisia tapoja kokea maailma

Yöllisen koiran merkillisessä tapauksessa Christopher joutuu tilanteisiin, jotka ovat hänelle kuormittavia ja vaikeasti ennakoitavia. Katsojana hänen kokemustaan voi yrittää ymmärtää oman elämän kautta. Jokaisella ihmisellä on asioita, jotka kuormittavat, ja asioita, jotka tuovat turvaa ja auttavat rauhoittumaan. 

Monilla ihmisillä on joitakin neurokirjon piirteitä, jotka eivät merkittävästi vaikuta arkeen tai toimintakykyyn. Neurokirjon diagnoosiin liittyvät piirteet puolestaan ovat tyypillisesti pitkäkestoisia ja vaikuttavat niihin merkittävästi.  

Tuovisen ja Almin mielestä on tärkeää, että teatterissa erilaiset tarinat ja näkökulmat voivat auttaa ymmärtämään toisten kokemuksia ja muistuttaa siitä, ettei neurokirjolla olevia ihmisiä voi määritellä yhdenmukaisesti. Kun erilaiset kokemukset tulevat tutuiksi, myös yleistykset ja stereotypiat voivat vähentyä. 

Pohjois-Karjalan Nepsyt Aksoni ry on neurokirjolla olevien ihmisten ja heidän läheistensä tukiyhdistys. Yhdistys tarjoaa vertaistukea, tietoa ja virkistystoimintaa autismikirjon, ADHD:n ja kehityksellisen kielihäiriön piirteitä omaaville henkilöille, aikuisille ja heidän perheilleen. Yhdistys toimii aktiivisesti useilla paikkakunnilla Pohjois-Karjalassa. 

Hyvä muistaa

Neurokirjosta ja autismista käytetään monenlaisia sanoja. Esimerkiksi autismikirjon ihminen, autismikirjolla oleva ja autistinen voivat tuntua eri ihmisistä erilaisilta. Autismiliitto korostaa ihmisen itsemäärittelyoikeutta: jokaisella on oikeus määritellä itse, millaisia sanoja hänestä käytetään. Siksi on hyvä kuunnella ja kunnioittaa ihmisen omaa tapaa puhua itsestään.

Pieni neurokirjon sanasto

Neurokirjo
Kattokäsite, jolla kuvataan ihmisten erilaisia neurokehityksellisiä piirteitä ja tapoja hahmottaa, käsitellä tietoa ja toimia. Neurokirjoon liitetään muun muassa autismikirjo ja ADHD. 

Neuropiirteet
Neurokirjoon liittyviä yksilöllisiä piirteitä. Ne voivat näkyä esimerkiksi tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, vuorovaikutuksessa, aistien toiminnassa tai tavassa käsitellä tietoa. 

Neuroepätyypillinen
Ihminen, jonka tapa käsitellä tietoa tai hahmottaa ja kokea maailmaa poikkeaa siitä, mitä pidetään neurotyypillisenä. 

Neurotyypillinen
Ihminen, jonka neurologinen kehitys ja tapa käsitellä tietoa vastaavat yleisesti tyypillisenä pidettyä. 

Autismikirjo
Neurokehityksellinen ominaisuus, joka ilmenee yksilöllisesti esimerkiksi tavassa aistia ja kokea ympäröivää maailmaa sekä kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Autismikirjoon liittyy myös erilaisia vahvuuksia. Jokainen autismikirjolla oleva ihminen on yksilö. 

Aistiherkkyys
Tavallista voimakkaampi reagointi aistiärsykkeisiin, kuten ääniin, valoihin, kosketukseen, hajuihin tai makuihin. Aistien toiminnassa voi esiintyä myös aliherkkyyttä, ja kokemukset vaihtelevat yksilöllisesti. 
 

Lähteet:
Autismiliitto: Perustietoa autismista, Autismi ja terminologia, Aistit sekä Terminologiasta.
ADHD-liitto: neurokirjoa ja nepsy-käsitteitä käsittelevät aineistot.

Lisätietoja: www.aksoniry.com