Ronja tarjoaa oppimisen ja ilmaisun näyttämön Riverian tanssijoille

Riveria Outokummun tanssinopiskelijat Ella Valkola ja Noora Arola ovat mukana Joensuun kaupunginteatterin Ronja Ryövärintytär -tuotannossa, jossa he saavat arvokasta työkokemusta ammattiteatterista. Kokemus syventää ymmärrystä näyttämöilmaisusta ja yhdistää taiteenlajeja ainutlaatuisella tavalla – tanssin, äänen ja näyttelijäntyön rajapinnassa syntyy uutta luovaa kielioppia.

Koreografi ja tanssija Ulla Päivikkö on tuttu kasvo Joensuun kaupunginteatterissa. Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytär on hänen neljäs isompi teatteriproduktionsa talossa. 

Ulla toimii myös linkkinä Riverian Outokummun tanssin koulutukseen, jossa hän työskentelee päätoimisena lehtorina. Tässäkin produktiossa mukana on tanssijoita Outokummusta, jotka rikastuttavat työryhmää esiintyjinä ja saavat samalla arvokasta työkokemusta ammattiteatterista. 

Koetanssitilaisuudesta näyttämölle

Ella Valkolan ja Noora Arolan matka Joensuun kaupunginteatterin suurelle näyttämölle alkoi koetanssitilaisuudesta, joka järjestettiin Outokummun tanssin koulutuksen tiloissa syksyllä 2024. Kokeeseen sisältyi ohjaaja Tuomo Aitan dialogiharjoitus, kapellimestari Eve Pietarisen Matiaksen boostaus -laulu, koreografian osuus samaan kappaleeseen sekä liikeimprovisaatio. Lisäksi skenografi Kaisu Koponen esitteli teoksen puvustusta ja lavastusta, ja koko taiteellinen työryhmä kertoi teossuunnitelmista. 

– Koetanssi on tanssijoille tyypillinen valintatilaisuus. Haluamme järjestää niitä koulun tiloissa niin, että ne toimivat samalla harjoituksina. Pyrimme luomaan rennon tunnelman – se on yhtä lailla työpaja kuin valintatilanne, Ulla kertoo. 

Ella ja Noora valittiin useiden hakijoiden joukosta. Heidän oli päätettävä sitoutumisestaan vuoden tuotantoon nopeasti, sillä harjoitukset alkoivat helmikuussa 2025 ja esitykset jatkuvat aina alkuvuoteen 2026 asti. Heti valinnan jälkeen molemmista otettiin mitat puvustusta varten, jotta heidän useiden roolihahmojensa puvustaminen saattoi alkaa. 

Varsinaisella harjoituskaudella keväällä 2025 Ella ja Noora liikkuivat usein parina, koska he jakoivat työmatkat, pukuhuoneen ja aikataulut. Molemmat kokivat tulleensa teatterilla vastaanotetuksi tasavertaisina työryhmän jäseninä. 

– Olimme yllättyneitä siitä, miten laaja henkilökunta teatterilla on – jokaisella osa-alueella on omat ammattilaisensa, he kertovat. 

Tanssijat ovat päässeet seuraamaan monien eri ammattien työskentelyä ja osallistuneet esimerkiksi äänityksiin, joissa tallennettiin Syöjättärien kirkaisuja. 

– Näyttelijöiden työ on ollut uskomattoman kiinnostavaa. Vaikka tunnelma on rento ja huumoriakin viljellään, niin kohtauksia tehdessä kaikki ovat täysillä läsnä. Työskentely on vuorovaikutteista ja keskittynyttä, Ella kuvailee. 

– On ollut upeaa seurata, kuinka ihmiset tekevät työtään intohimolla. Teatteri tuntuu elävältä solulta, jossa eri ”soluelimillä” on omat tehtävänsä ja tietonsa, mutta ne toimivat yhdessä ja mahdollistavat ihmeellisiä asioita, Noora jatkaa. 

Tanssin kieli kohtaa teatterin

Luovilla aloilla toimivat ihmiset ovat usein moniosaajia. Näin ovat myös Ella ja Noora: Ella on kasvatustieteiden maisteri, ja hän on opiskellut myös draamakasvatusta ja tanssipedagogiikkaa. Nooralla on muusikon tutkinto, ja hän soittaa myös konserttikannelta esityksen taustanauhalla.  

Riverian tanssiopinnot kestävät 2–3 vuotta. Molemmilla oli jo ennen koulutukseen hakeutumista vahva suhde liikkeeseen. 

– Liike kielenä tuntuu omimmalta kieleltä, se tuntuu jopa äidinkieleltä, Noora kuvailee. 

Tanssijat erottuvat näyttämöllä liikekielensä ansiosta. Koreografin ja ohjaajan haasteena on sulauttaa heidät osaksi ryhmää. Myös tanssijat ovat esiintyjinä saaneet laajentaa ilmaisuaan roolihahmojensa puhe- ja lauluosuuksien myötä. 

– Esimerkiksi kakkiaisten kohdalla mietimme hahmojen välisiä suhteita ja tyypittelyä, mikä on tanssiin verrattuna uusi näkökulma. Näytteleminen voi monipuolistaa suhdetta rooleihin ja esiintymiseen, Ella pohtii. 

– Eri taiteenalojen yhdistäminen tuo tekemiseen uusia sävyjä. Olen musiikkitaustani ansiosta kiinnostunut erityisesti äänen ja liikkeen yhteispelistä. Kun taiteen kielet yhdistyvät, syntyy uudenlaista kielioppia – se rikastuttaa, Noora sanoo. 

Koreografi Ullan mukaan äänen ja liikkeen yhdistäminen on ollut nykytanssissa jo pitkään nouseva suuntaus. 

– On tärkeää, että tanssijat pääsevät ympäristöihin, joissa heidän näkökulmansa laajenee. Nykytanssijan ei tarvitse olla vain nykytanssin näyttämöllä. Itse haluan hämärtää taiteenalojen rajoja. 

– Nykytanssi on Pohjois-Karjalassa marginaalissa. Tämäkin produktio kätkee sisäänsä ajatuksen nykytanssin tuomisesta suurelle yleisölle tutummaksi. Keski-Euroopassa teatteri ja tanssi toimivat usein samoissa rakennuksissa – toivon, että Suomessakin tanssijoille löytyisi vakituisia työpaikkoja teattereista, Ulla jatkaa. 

Vaikuttava klassikkosatu

Astrid Lindgrenin sadut ovat muuttaneet tapaamme suhtautua lapsuuteen. Koreografi Ulla puhuu Ronjasta suurella lämmöllä: 

– Ronja mullistaa maailman katsomisen lapsen näkökulmasta. Sadussa on keskeisiä ihmisyyden teemoja, jotka puhuttelevat joka katselukerralla eri tavoin. 

Myös Ella ja Noora ovat palanneet Ronjan pariin aikuisina. 

– Lapsena muistan Ronjan hahmona, joka uskaltaa seikkailla metsässä. Luontosuhde, vapaus ja rohkeus puhuttelevat edelleen, Ella kertoo. 

Sadussa on hurjia hahmoja, siinä käytetään ronskia kieltä ja juopotellaankin. Nykyään vastaavaa satua ei ehkä kirjoitettaisi. 

– Ronjassa käsitellään isoja teemoja: kuolemaa, kodista irtaantumista ja vanhempien hylkäämistä. Mutta teatteri on turvallinen paikka kohdata tällaisia asioita, Ulla sanoo. 

– On jotain kaunista siinä, että tullaan yhdessä sadun ja tuntemattoman äärelle. Myös lapsi voi kokea tämän turvallisesti, Noora lisää. 

– Teatterissa saa myös pelätä ja itkeä, kunhan rinnalla on aikuinen tai joku, jonka kanssa jännittää yhdessä. Sitten elämä jatkuu. Teatterin pitäisi olla juuri se paikka, jossa tunteita saa kokea, Ulla kiteyttää. 

Ronja Ryövärintyttären esitykset jatkuvat syyskaudella 24.10.2025–3.1.2026 Joensuun kaupunginteatterissa. Tanssijat Ella Valkola ja Noora Arola esiintyvät useissa rooleissa: Matiaksen ryöväreinä, kakkiaisina, maahisina, männiäisinä, vähäsyöjättärinä, hevosina ja kettuina.