Teatterin arkisto siirtyy Kansallisarkistoon Joensuuhun

Osa teatterin visuaalisesta arkistomateriaalista luovutettiin Kansallisarkistoon kuluvalla viikolla. Kuva-aineistoa voi käydä tutkimassa kuka tahansa vierailija Joensuun toimipaikan tutkijasalissa. 

Filosofian maisteri Jaana Turunen on järjestellyt TEAK:n työkokeilussa viimeiset yhdeksän kuukautta Joensuun kaupunginteatterin arkistomateriaaleja. Ennen teatteria hän työskenteli Joensuun kaupungin valokuva-arkistossa.  

Turunen on läpikäynyt ja luetteloinut 111-vuotiaan teatterin arkiston paperiset valokuvat, julisteet, kausi- ja käsiohjelmat 2000-luvun alkuun saakka. Osa arkistosta tuhoutui 1966 kaupungintalon tulipalossa. 

Arkiston läpikäynti sujui aineistojen osalta suunnitellusti, vaikka haasteitakin tuli eteen. Vanhimpien kuvatietojen etsimisessä Turunen joutui tekemään välillä salapoliisin työtä.

– Mitä vanhempi kuva, sen vaikeampi oli selvittää tietoja, kun esimerkiksi samaa näytelmää oli tehty monilla eri vuosikymmenillä, hän valaisee. 

Joistakin kuvista puuttui myös näyttelijöiden nimet. Henkilöiden tunnistamisessa apuna oli kaupunginteatterilta keväällä eläköitynyt työntekijä Jouni Pietarinen. Näytelmien nimien ja tietojen hakemisessa hyvänä tukena oli puolestaan Marja-Liisa Julkusen kirjoittama historiikki “Katsomosta kulisseihin – Satavuotias Joensuun kaupunginteatteri” (2012).  

– Jonkin verran tein hakuja myös netissä, koska joissakin julisteissa ja vanhemmissa kuvissa oli näytelmäkirjailijoiden ja näyttelijöiden nimet kirjoitettu oudosti.

Kuvamateriaaleista Turuselle on jäänyt mieleen teatterin vanhin kuva, se on otettu Aleksis Kiven Lea-näytelmän ensi-illassa 21.11.1907. Kaikissa Suomen itsenäisyyttä edeltävissä valokuvissa on hänestä jotain erityistä.

Teatterin materiaali tutkittavana Kansallisarkistossa 

Ensimmäiset keskustelut teatterin arkiston siirrosta alkoivat Joensuun maakunta-arkistoon, (nyk. Kansallisarkisto Joensuu) Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistyksen kanssa jo vuonna 2016. Pitkään prosessissa ollut asia pyörähti käyntiin tänä vuonna ja paperinen kuvamateriaali luovutettiin elokuun lopussa Kansallisarkistoon Joensuuhun. Aineistoa kertyi yhteensä kuusi hyllymetriä. 

Kansallisarkisto ottaa vastaan pääasiassa valtion organisaation pysyvästi säilytettäviä aineistoja, mutta myös yksittäisten yhdistysten ja henkilöiden järjestettyjä aineistoja. Yksityisarkistojen vastaanottopäätös tehdään tapauskohtaisesti Kansallisarkiston hankintapolitiikan mukaisesti.   

– Kulttuurialojen toimijoiden arkistoja ei ole Joensuun toimipaikassa paljoa. Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry päätti luovuttaa oman aineistonsa tänne. Meillä on muun muassa joidenkin kuorojen, Joensuun Ylioppilasteatterin, Ukri ry:n ja kirjailija Heikki Turusen aineistoa yhteensä noin 15 hyllymetriä, joista teatterin aineisto on nyt suurin, Kansallisarkiston ylitarkastaja Hanna Kiiski kertoo. 

Aineistojen säilytykselle Kansallisarkistossa on optimaaliset olosuhteet. Säilytysaika on periaatteessa ikuinen. Kun yksityisarkisto on luovutettu Kansallisarkistolle, sen säilyttäminen on ilmaista. Luovutushetkellä peritään säilytysvälinemaksu, mikäli arkistoa ei ole pakattu arkistokelpoisiin säilytysvälineisiin.

– Riski aineiston häviämiselle ja tuhoutumiselle minimoidaan. Aineiston käyttö on myös helppoa ja vaivatonta valvotuissa tutkijasalitiloissa, Kiiski esittelee.

Aineistoja voi tilata tutkijasaliin tutkittavaksi Astia-tietokannan kautta.  Vastaluovutetut Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistyksen aineistot ovat julkisia aineistoja, joten niitä saa tutkia kuka tahansa Joensuun toimipaikan tutkijasalissa. Salin aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen Kansallisarkiston verkkosivuilta tai puhelimitse. 

Teatterin arkistojen siirto jatkunee tulevaisuudessa

Teatterin kellariarkistoon jää vielä Kansallisarkistoon siirrettäviä aineistoja, joista mielenkiintoisimpia lienee Jouko Turkan johtaja-aikaan ja “teatterisotaan” sekä Pohjois-Karjalan alueteatterin perustamiseen ajoittuvat pöytäkirjat. Lisäksi teatterin arkistossa olevat paperiset lehtileikkeet, muut asiakirjat, sähköiset valokuvat ja AV-aineistot odottavat edelleen järjestämistä. 

Jaana Turunen on tyytyväinen työkokeiluunsa teatterilla. Teatterin kellari ja siellä sijaitseva arkisto on ollut hänelle mieluinen ja rauhallinen työympäristö, vaikka kummitustarinoita sieltä kerrotaankin.  

Yhdeksän kuukauden aikana teatteri ja sen henkilöstö tulivat myös tutuiksi. 

– Esityksissä käydessä ei välttämättä arvaa, että teatterilla työskentelee yli 60 henkeä, kun lavalla heistä näkee vain noin kymmenen. Olen tykännyt olla täällä, kun olen päässyt syvemmin teatteriin sisälle, Turunen kiittelee työyhteisöä.

Teksti ja kuvat: Eveliina Salomaa